perjantai 5. lokakuuta 2012

Synkkä päivä farmilla

Tänään on tunnelma kaikkea muuta kuin katossa.. se on suorastaan maton alla!
Se jo, että ulkona sataa TAAS kuin esterin p*****stä synkentää tunnelmaa, mutta kun sen lisäksi tänään oli myös "teurastus päivä".
Nuoret kukot säästivät henkensä vielä pari päivää sitten, kun yllätysvieraiden vuoksi lykkäsimme teloitusta.. Tänään se kuitenkin oli taas ohjelmassa, ja nyt ei kieku kotikonnulla enää kuin yksi kukko.
Näiden lisäksi kaksi nuorta pässiä päätyi myös koti pakkaseen.

Tottuukohan tähän ikinä? Se ei ole mielessä silloin kun karitsat syntyvät tai tiput kuoriutuvat, eikä se juuri muulloinkaan mieltä paina, ja koska siihen alusta saakka on asennoitunut, ei sitä myöskään sure sen kauempaa, mutta juuri "se" päivä tuntuu aika ahdistavalta.
Ennen olen jättänyt ne puuhat vanhemman ja nuoremman isännän harteille ja itse pysytellyt sen aikaa pois kotoa, mutta tänään oli niin synkkää ja sateista, että edes ostosreissu ei houkutellut ja kyllä se pihamaan halki kajahtava laukaisu vaan riipasee, ei sille mitään voi..

No, nyt on kuitenkin taas lihaa talven varalle. Pakostikkin miettii myös Syltty possun lähestyvää loppua. Se varmaan vasta onkin kamalaa!
Toivottavasti tähän edes jotenkin joskus tottuisi, tai ettei tämä tunne ainakaan ikinä tästä pahenisi, ja että pystyisin oikeasti syömäänkin oma kasvattamaa lihaa.

Sitten jotenkin helpottaa, kun kaikki "lahdattavat" on hoideltu ja muut eläimet saavat rauhoittua turvallisin mielin talven viettoon ja odottaa taas kevättä ja uutta lisääntymis aikaa..

2 kommenttia:

  1. Hyvin samanlaisia ajatuksia minullakin teurastuksesta. Ollaan kukkopoikia tähän asti vaan laitettu pois, ensi vuonna on vuorossa myös kanien ja lampaiden teurastamisen läpi käyminen. Uskon kuitenkin, että totun asiaan, kun niin hyvä siinä on se taka-ajatus, että pääsisi käyttämään vaan omaa lihaa ja vähentämään kaikkea muualla tuotettua.

    VastaaPoista
  2. Hilla, ei siihen teurastus kokemukseen varmaan ikinä täysin totu, aina se jotenkin tuntuu inhottavalta.. On kuitenkin hyvä asennoitua tulevaan jo hyvissä ajoin, ja koittaa olla valtavasti kiintymättä pöytään joutuvaan eläimeen.. Faktahan kuitenkin on, että tokkopa kotieläimiä tulisi pidettyä, jollei niistä lihaakin saisi, niinpä se kuuluu asiaan, vaikka ikävältä sillähetkellä tuntuisikin.. Meillä itselleni pahin paikka oli syltty sika, se oli niin mukava otus.. Kuitenkin, meillä oli tänä jouluna maailman maukkain kinkku ja edelleen pakastin täynnä lihaa :)

    VastaaPoista