torstai 24. tammikuuta 2013

Hautomosta kuuluu kummia!

Ihan pikainen päivitys tähän väliin!
Meille kuoriutui tänään kuusi pikkiriikkistä viiriäisen poikasta!
En oikein uskonut haudontojeni onnistuvan, pari päivää sitten ilmeisesti koirat olivat pomppineet pöytää vasten niin että olivat saaneet irrotettua hautomakoneen johdon seinästä, enkä yhtään tiedä kauanko kone oli ehtinyt olla sammuksissa, huomasin vasta illalla.
No, ei nähtävästi liian kauaa kuitenkaan, kerta tänään saatiin näinkin mukava yllätys!

Tässä kaiken hulinan keskellä olin vallan unohtanut että viirun munien lisäyksestä koneeseen oli jo hujahtanut kaksi viikkoa ja en ollut uskoa silmiäni kun tänään kuulin jotakin rapinaa hautomakoneesta ja kurkistin.. -siellä ne kuusi peukalonpään kokoista tirppaa vipelsivät pirteinä!

Kipaisin kiireesti kanalan varastosta hamsterin häkin, desinfioin sen ja sisustin tipuille sopivaksi.
Lämpölampuksi viritin 100 vuotta vanhan lukulampun, johon tyrkkäsin 40 wattisen hehkulampun, ja sitten lämpömittarin kanssa tsuumailin sopivaan korkeuteen, jotta sain tipujen pesäpaikalle sopivan lämpötilan. Hyvin toimii!

Nyt sitten illalla sänkyyn pötkähtäessään ja silmät sulkiessaan voi hyvin kuvitella olevansa etelän lomalla jossakin trooppisessa viidakossa, niin hupaisa pikku viserrys ja liverrys mökissä kuuluu! :)




Nyt kun kerran aloitettiin, niin kerrottakoot vielä hieman uuden asukkaamme, Liitu vuohen kuulumisia. Uuhet ovat alkaneet tottua eriskummalliseen otukseen, ja syövät jo rohkeasti samasta heinäkasasta Liidun kanssa.
Kyllä nyt taas muistui kertakaikkiaan mieleen tuo vuohien persoonallinen ja vekkulimainen luonne, ja tyypillisenä vuohena Liidullakin on pilke silmäkulmassa ja voi sitä suunnatonta uteliaisuutta! Tänään istuskelin lampolassa hiukan kameran kanssa, ja kyllähän tuosta pikku vuohesta sellainen linssilude kehkeytyi, ettei muita kuvaan mahtunutkaan!
Vähän maisteltiin kameran hihnaa ja minun sormia..









Karitsa rintamallekkin kuuluu hyvää, Aurora karitsa kasvaa ja kehittyy emänsä hellässä hoivassa.
Samoin orpokaksoset Enni ja Maija jakselevat hienosti, ja ylihuomenna vietetäänkin jo kaksiviikkois synttäreitä! :)

Karitsansa menettänyt Lumikki uuhikin voi hyvin ja ilahdutin sitä tänään päästämällä sen kotvaksi ulos vapaaksi, pihaan juoksentelemaan.
Ja kyllä se juoksikin, voi hyvää päivää!!!
Viikonloppuna on kyllä päästettävä muutkin lampaat ja Liitu ulos purkamaan energiaansa.

Minäkin jakselen hyvin, yöheräämisistä huolimatta.. -mitä nyt vähän silmäpusseja havaittavissa :)
Nyt kun tytöt täyttävät 2 viikkoa, ajattelin hiukan taas harventaa yöheräämisiä, saa sitten nähdä onko karitsat samaa mieltä..

                               Aijjai kun on hyvää!



Siinäpä kaikki tälläerää! Turistaan taas!

3 kommenttia:

  1. Hei! Sattumalta päädyin lukemaan blogiasi. Olen miettinyt kanojen ja viiriäisten hankkimista keväällä, ja tällaisten blogien lukeminen ei taida ainakaan auttaa tipukuumeeseen :)

    VastaaPoista
  2. kiitos ponitäti! ja Teija, joo voin kokemuksesta kertoa että ei auta ei, taitaa olla jo liian myöhäistä :D silloin kun tipukuume iskee, ei auta enää mikään ;)
    ja vielä, kun hankit oman hautomakoneen, tai teet vaikka itse, ja tilaat postissa siitosmunia ja haudot tiput itse, niin silloinhan vasta tulikin mielenkiintoista! minä olen ihan hurahtanut tuohon haudontaan. on jännä läpivalaista ja seurata tipun kehitystä munassa, ja oivoi kuinka jännää se kuoriutuminen on!!! nyt koneessani "hurisee" ankan ja sorsan munia, joiden olisi määrä alkaa kuoriutua viikon päästä, ja sitten ajattelin jostain etsiä kultafasaanin munia :) mutta suosittelen lämpimästi kanoja ja viiriäisiä kaikille kiinnostuneille, viirutkin ovat kerrassaan helppoja hoitaa ja voi namnam niiden munia!!! terveellisiäkin vielä, ei tule kolesterolia ja on hyviä ainesosia vielä enemmän kuin kananmunissa! mutta kivoja on kanatkin, ainakin meidän iittiläiset maatiaiskanat ovat "olkapää kesyjä" ja pysyvät kesät vapaana pihassa, pitäen kukkapenkkien kasvien tyvet puhtaina rikkaruohoista! minun kukkapenkkiäni oikein ihasteltiin viime kesänä, että olenpa kuopsuttanut ahkerasti, kun ei ollut yhtä ainutta vesiheinää tai muuta rikkaruohoa, ja totuus oli etten kertaakaan kuokkinut itse, vaan kanat hoitivat penkkiä =)

    VastaaPoista