maanantai 23. joulukuuta 2013

Ihanaa Joulun aikaa kaikille!

Nyt ei ole taas tullut kirjoitettua kotvaan kuulumisia, niin, tiedättehän te nämä jouluhössötykset..
Kun pitää löytää kaupungin tungoksesta lahjat kaikille, koristella, siivoilla, leipoa...
Lisäksi navetallinen eläimiä työllistää talviaikana kovasti, ja aamut sekä illat hujahtaa rattoisasti talikon varressa. Mutta ennenkuin käyn joulunviettoon, kerron teille taas kerran lisää suru uutisia.

Jo luulin moneen kertaan, että meitä kohtaava epäonni voisi jo ruveta väistymään, mutta vielä kerran se iski ja lujaa. Pikkuruinen Jaakko possu sairastui.
Vain viikko kastraation jälkeen pikkuinen alkoi syödä huonosti. Huomasin sen olevan jotenkin outo, semmoinen vaisu. Otin porsaan sisälle ja tarjosin sille ruokaa ihan nenän eteen.
Illalla nukkumaan ryhtyessä Jaakko oli jo pirteämpi ja hiukan pompsahtelikin iloissaan. Oli viikonloppu joten en heti ruvennut lääkärille soittelemaan, päivystys kun on tarkoitettu vain ihan hätätapauksille. Laitoin kellon soimaan yöllä, jotta voin tarkistaa porsaan vointia.
Ensimmäisen kerran kello herätti kahdelta. Nousin ja herättelin possun. Se oli kuuma, mutta ihan normaalin oloinen... Söikin hiukan. Paitsi että sen korvan taakse oli ilmestynyt sinertäviä läiskiä.
Jatkoin unia, ja kello herätti taas parin tunnin päästä. Silloin Jaakon vointi oli romahtanut. Se ei pystynyt kunnolla kävellä, vaan huojui ja oli voimaton. Läikkiä oli minun nähdäkseni ilmestynyt lisää. Valvoin porsaan kanssa jonkin aikaa ja laitoin sen sitten lämpimään takaisin nukkumaan, päätin että herään aamulla aikaisin viemään sen lääkäriin. Vielä kerran heräsin yöllä, jaakko oli kuuma ja huonokuntoinen. Aamulla heräsin aikaisin, soitin klinikalle ja pakkasin porsaan autoon.
Matka oli noin 40 minuutin mittainen.
Kun klinikan pihapiiri alkoi jo häämöttää, auton radiosta alkoi soimaan passengerin let her go, ja silloin tuli jotenkin outo olo..
Ja silloin kuului huuto takapenkiltä. Jaakko kouristi!
Se melkein tippui koristaan, niin kova kouristus sille tuli.
Kaahasin klinikan pihaan niin lujaa kuin pääsin ja tempaisin porsaan syliin ja juoksin sisälle huutaen apua. Lääkäri juoksi vastaan ja otti possun. Hän koitti elvyttää, mutta Jaakon pieni sydän oli pysähtynyt. Oli liian myöhäistä. Pienestä porsaasta tuli taivaan pienin ja kaunein enkeli.
Ruumis lähetettiin tutkittavaksi ja saatiin tulokset että sikaruusua se oli.
Vaikka emo oli rokotettu, niin ilmeisesti ensikko emon huono maidon tarjoilu oli jättänyt pikkuisen vastustuskyvyn huonoksi.
Niinpä meiltä vietiin meidän pikkuinen possu. Ikävä tuskin koskaan täysin unohtuu.

Mutta niin vaan on elämää jatkettava, kerron vuorostaan parempia uutisia.
Jinka kuttu muutti meille Liitu kutun seuraneidiksi. Hyvä juttu tässä on se, että Jinka lypsää hiukan vajaan litran päivässä maailman herkullisinta maitoa!
Huonompi puoli taas on se, että kutut eivät siedä toisiaan sitten yhtään!
Pitää toivoa, että viimeistään kesällä laitumella tytöt ystävystyisivät.
Yllätyksekseni huomasin etten olekkaan vielä saanut aikaiseksi napsittua Jinkasta kovin paljoa kuvia, mutta lupaan korjata asian tuota pikaa :)
Jinkan kanssa samalla kyydillä meille matkasi kolme sonnivasikkaa kasvamaan.
Hassut pikkuvasikat juovat keinomaitoa pullosta ja maistuipa yhdelle vasikalle minun kihlasormuksenikin joka luiskahti sormesta vasikan kovassa imussa :)

  Jinka tutustuu lampaisiin..




 

Meillä eläimetkin virittyvät joulun tunnelmaan, navetassa soi kauneimmat joululaulut, tuoksuu kuusenhavut ja jouluomenat ja onpa siellä kuusikin koristeltuna yhdessä kolmivuotiaan apurini kanssa. Aattoiltana kaikki eläimet saavat pienen joululahjan.

pässi Reippailija kurkkii joko tulee jouluherkkuja

 

Meille tänne tupaankin on jo joulumieli rantautunut, vaikka murhetta ja surua onkin alku talven varrella riittänyt ja vaikka ikkunasta ulos vilkaisu voisi herkimmän joulumielen karistaakkin; siellä kun on täysin mustaa! Ei lunta kerrassaan missään, vettä sataa ja piha on kurassa.
Mutta ei masennutta, meidän pikku riiviö, kissanpentumme Neiti Nokkonen muutti meille ja mikäs ilahduttaisikaan enemmän kuin pieni, pehmeä kisunpentu kainalossa!
Uunissa paistuu oman sian kinkku ja joulu on ihana, oli lunta tai ei!






Hyvää Joulua kaikille lukijoille! Olkoon onni myötä tulevana vuonna 2014!

3 kommenttia:

  1. Jos maailmassa on oikeudenmukaisuutta, possuista tulee enkeleitä. Ne ovat sen ansainneet.

    Teillä on käsittämättömän siistiä ja viihtyisää tuolla navetassa. Sopiiko, että muutan sinne asumaan?

    Hyvää joulunaikaa kaikille talon asukkaille!

    VastaaPoista
  2. Itku tuli kun luin pikkupossustasi.
    Hän on nyt enkelinä meidän Cheri-enkelimme luona.
    Halaus ja joulun toivotukset !

    VastaaPoista
  3. Voi pikku possu parkaa. :( Toivottavasti huono onni loppuu nyt.
    Mutta ihana Jinka on nyt muuttanut teille! Voi että miten hieno uusi koti sillä on! ♥ Jinkasta tuli kyllä hyvää maitoa ja monet vohvelit ehdin sen maidosta kesän aikana tehdä! Ja korvatulehduskin multa parani kun sain juoda sen maitoa. Jinka oli oiva lypsyvuohi ja hyvä jos on sitä edelleen. :)

    VastaaPoista