keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Mansikin ottolapsi

Kerrottakoon ensin että minun ja Mansikin lypsypuuhat ovat lähteneet erinomaisesti käyntiin! Enää ei tarvitse viritellä mitään parrenkavennuksia tai kytkentänarun lyhennyksiä. Potkurautaa käytän edelleen, varmuuden vuoksi. Mutta Mansikki rentoutuu kivasti lypsyllä ja seisoo kuin tatti paikallaan, voin asettaa sangon maahan ja lypsää kaksin käsin. Maitoa tulee aamulypsyllä kolmisen litraa ja illalla hiukan vajaa 3 litraa. Meidän perheen tarpeiksi jo oikein ruhtinaallisesti. Joskin kyllähän maidolle menekkiä keksii jos sitä joskus enemmänkin tulee, jos vaikka olisi kaksikin lypsylehmää.. niinpäniin, nyt on sitten toinen lypsikin alku jo kasvamassa. 

Kävi nimittäin niin, että poistolistalta moneen kertaan säälistä jättämäni kiukkuinen kyytönretale Kaakao poiki toissayönä vasikan. Kaakao on tulisieluinen, kova potkimaan milloin mistäkin syystä ja herkkä tulemaan myös päälle. Emolehmänä Kaakao on kuitenkin ollut oikein hyvä. Se on jättänyt tähänasti vain sonnivasikoita. Nyt tuli kuitenkin lehmä. Minä sitä jo sonniksi luulin, kun vasikan napa näytti alkuun erehdyttävästi sonnin vehkeiltä   :) 
Tämä vasikka on melko mielenkiintoinen yhdistelmä. Emänään puhdas kyyttö, isänään länsisuomalaisen sonnin ja pohjois-suomalaisen lehmän risteytys. Tässä vasikassa yhdistyy siis kaikki suomen omat lehmärodut! Lisäksi pikkuinen on ihan lumoavan kaunis. Mutta kaikki ei sujunutkaan ihan niin hyvin. Ensimmäisenä iltana pohdin, onkohan vasikka saanut maitoa kun oli niin viluisen ja väsyneen oloinen, enkä ollut nähnyt sen käyvän tissillä. Tuon emon lähelle ei kuitenkaan juuri poijittua ollut mitään asiaa, joten päätin katsoa tilannetta aamulla uudelleen, onhan tuolla emällä ollut jo monia vasikoita jotka se on itse hoitanut. Aamulla pihaton pahnoilla odotti entisestäänkin uupuneempi vasikka ja emä joka ei ollut pientänsä näkevinäänkään. Kun vasikka hätisteltynä nousi ja lähestyi emoaan, väisti emo taas kauemmas. Seurailin vielä hetken, mutta iltapäivän puolella tein päätöksen ottaa vasikan emoltaan pois. Kannoin väsyneen vasikan navettaan, parsien edessä olevaan käytävään, tein heinistä lämpimän makuupaikan ja hieroin vasikkaa että sain sitä lämmitettyä. Lähdin maatalouskauppaan ostamaan maitorehua ja tuttipulloa. Lypsin tuttipulloon kuitenkin ensin Mansikin lämmintä maitoa. Vasikka ei jaksanut yhtään imeä isosta tutista, joten hain vielä sisältä ihmisvauvan pullon ja täytin maidolla. Aikamme puljattuamme pikkuinen hoksasi idean ja alkoi kokoajan hanakammin imeä. Lypsin pulloon uudet maidot ainakin neljästi. Mansikki innostui pikkuisesta niin kovasti, että nuoli sen ihan märäksi ja piti vasikalle hassua ääntä. Myöhemmin päästin vasikan suoraan Mansikin tissille ja mitä kummaa!?? Mansikki antoi vasikan imeä. Mansikki rakastui vasikkaan ja otti sen ihan omakseen! Nyt se suojelee ja vahtii pientä ja tarkkailee jokaista liikettä. Ehkä meillä sitten olikin vain onnea matkassa! Vasikka vahvistui iltaan mennessä silminnähden ja nyt jo pomppii ja riekkuu iloisesti. Nimekseen pikkuinen sai Mielikki. Mielikki siksi, että vasikka on jo rotunsa, saatika ulkonäkönsä puolesta oikein mieluinen.

Mielikin oikea äiti voi hyvin. Sen utareista maito on hävinnyt itsekseen, se on rauhallinen ja syö hyvin. Ei ole ääntäkään päästänyt huhuillakseen vasikkaansa. Mansikki sensijaan mölyää kuin heikkopäinen jos Mielikki siirtyy pois hänen turpansa alta. Näin pikkuinen lehmänalku sai siis uuden emon, ja Mansikin maito sai ihan uuden tarkoituksen. Ja niinkuin minun piti pitää vain yksi lehmä kotitarvelypsikkinäni, mutta nyt suunnitelma on jo selkeä; Mielikistä tulee taloon toinen lypsylehmä, Mansikin ystävä. Tai tytär. Ihan miten vaan ☺ 

                               Mielikki syntyi pihattomökkiin emolehmälaumaan

                                          Ja Mielikki uuden äitinsä Mansikin kanssa

                                              Niin kaunis pikkuinen!  


1 kommentti:

  1. Ihanat ammut! <3
    Meidän Hehku-kyyttö ei ole meillä ollessaan lypsänyt ikinä. Mutta se on silti imettänyt kaikki meille otetut lihavasikat, vaikkei siltä maitoa ole tullutkaan. Ja muutenkin hoitanut kuin omansa!

    VastaaPoista