sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Suunnitelmia tulevalle kesälle

Useat bloggaajat ympäri suomen omavaraisuuteen liittyvissä blogeissaan ovat päätyneet tekemään yhteispostausten sarjaa, johon en ruuhkavuosieni runtelemana huomannut itse tarttua ollenkaan.
Mattimyöhäisenä kuitenkin tyrkytin itseni mukaan ja nyt sitä mennään!

Olen jäänyt kelkasta kahden postauksen verran, ja koska tämä koko tempaus oli niin mielenkiintoinen ja juuri sopiva piristysruiske nuukahtaneelle blogilleni, en voinut mitenkään jättää siihen tarttumatta!  niin että täältä tullaan, rykästäänpäs pari postausta peräkkäin kiireellä!

Ensimmäinen osa, Suunnitelmat vuodelle 2018:

Tästähän vasta innostuin!
Kuten kerrottu on, elämäämme tahdittaa taaperoarki, 3v ja 1,6v ipanat pitävät vanhempansa kiireisinä. Nämä lienevät nyt niitä ruuhkavuosia, tai en ainakaan ymmärrä miten vuosista voisi enää tämän ruuhkaisempia tulla..
Mutta aina on aikaa hieman harrastella omavaraisuutta ja unelmoida!

Minulla on ollut vuosia haaveena kunnon kasvihuone. Valitettavasti olen itse peukalo keskellä kämmentä- rakentaja, joten joudun turvautumaan tämän haaveen toteutuksessa täysin ukkokultaani. Joka muuten on ylityöllistetty jo muutenkin! No mutta, lahjonta, kiristys ja uhkailu käyttöön niin eiköhän meillä tänä kesänä ole kasvihuone.
Meillähän tietysti oli jo, muutama kesä sitten, mutta menimme sieltä mistä aita on matalin ja ostimme valmiin kennomuovisen kasvihuoneen. No puun latvassahan se oli, kun juuri sinä kesänä sattui se syöksyvirtausmyrsky vierailemaan..
Eli se. Se on nyt se ykköshaave vuodelle 2018, kunnon kasvihuone!

Toisena suunnitelmana kunnon kasvimaa. Olen hamstrannut kuin suurinta aarretta hevosen lantaa jo pari talvea. ja sitähän on! Valitsin syksyllä läntin pihamaata ja siihen olisi nyt heti ajoissa keväällä tarkoitus perustaa uusi hieno ryytimaa. Olemme kaivaneet lannan joukkoon savea ja ajaneet hienoa hiekkaa hieman joukkoon. Hevosenpee on turvekarsinoista siivottua, joten turvetta on mukana reilusti.
Pitäisi siis tulla ihan hyvä. mitään pottua vastaperustettuun maahan ei tokikaan voi lykätä, ja ajattelinkin että yksi tämän vuoden suurimmista tavoitteista olisi MALTTI!
laittaisin tänä kesänä kasvimaalle hernettä ja auringonkukkaa, ikään kuin puskurikasveiksi muuttamaan maani kasvimaaksi taas seuraavaa kesää varten. Että tulisi oikeasti hyvä, ei liian vahvassa maassa kituvia taimireppanoita kuovittavaksi kompostiin syksyllä..
Ihan sadotta en kuitenkaan ajatellut jäädä.
Pieniä kohopenkkejä ja ruukkuja ilmestynee tänäkin kesänä kasvimaan ympärille ja tavoitteena on kasvatella yrttejä, chiliä, salaatteja, kurpitsaa ym.

Tänä kesänä olen pitkäjänteinen! Katson tulevaisuuteen, näen tilamme kokonaisena ja suunnittelen huolella! Niin monta vuotta on vain seuhdottu sinnetänne, nyt on aika pysähtyä tekemään asiat kunnolla. ja tämä jos joku, on ihka oikea haaste!
Sama pätee eläimiin. Koska elämme vuotta 2018 ja omavaraistelu ei ole millään muotoa pakollista tai elintärkeää, pääsemme siihen faktaan että meilläkin on "ei hyödyllisiä" eläimiä, paljonkin, mutta ne myös kuluttavat rehua, kuiviketta ja voimavaroja, sekä vievät tilaa tietysti.
Kamppailin pitkään tämän asian kanssa; onko järkevää pitää hevosta, harraste eläintä, kun sen paikalle mahtuisi kunnon lehmä. miniponeistani tai aaseista puhumattakaan!
Mutta koska voin, haluan pitää myös näitä hyödyttömämpiä eläimiä. Ilman niitä voisin toki keskittyä paljon paremmin omavaraisteluun ja kehittää sitä, mutta meidän perheeseemme vain tuntuu hevoseläimet kuuluvan. Olkoon siis niin! -ja saanpa ainakin parasta maanparannusainetta kasvimaalle!
Yhdestä ponista haaveilen edelleen työponia, jolla ajaa halot sisälle, heinät talliin, vedet laitumille.
Tämä projekti on myös yksi vuoden 2018 tavoitteista! Työajossa toimiva poni.




Poneistani nuo kaksi ovat minishetlanninponi oreja. Tuo musta, Mese, on uskomattomalla työmotivaatiolla varustettu puurtaja ja juurikin siitä haaveilen apupoika Anteroa tilan pikku hommiin. 



Talliprojekti lähti käyntiin jo viime kesänä, mutta jäi hiukan kesken yllättävänkin aikaisen talven vuoksi, joten sitä jatketaan tulevana kesänä. Talli saa betonin lattiaansa ja maalin ulkoseiniinsä.


Eläinten hankintaa pyrin välttämään viimeiseen asti. Tuntuu että mitä enemmän eläimiä, sitä vähemmän aikaa varsinaiselle omavaraistelulle. 
Tällähetkellä meillä on hevonen, kolme ponia ja kaksi omaa,-sekä kaksi hoitoaasia. 
Varsinaisina "hyötyeläiminä" on edelleen vuohemme Kerttu ja Unna, jotka poikivat parin viikon sisään ja alamme taas saada vuohenmaitoa! 
Lehmiä on 5, joista kaksi siis vasta vasikoita. Vasikoista toinen on länsisuomenkarjaa, ostimme sen isolta navetalta viime syksynä. Oilikki nimeltään. Oilikin emä on satatonnari, joten tälle vasikalle minulla on suuria odotuksia. Se voisi riittää koko meidän perheemme maitolehmäksi. Vasikoille olen ajatellut antaa myös vuohenmaitoa jatkossa. Myös Oilikki on pienenä saanut vuohenmaitoa. 







Lehmiä on vakaa aikomus vähentää. Jopa niin, että emot kokonaan pois. Tällähetkellä meillä siis on 3 emolehmän virkaa tekevää lehmää. Olemme suunnitelleet että laittaisimme ne pois, ja pitäisimme yhden tai kaksi kunnon lypsävää ja niiden vasikat aina teurasikään saakka. Nytkin yksi lihava kyyttörouva on ollut tyhjänä jo monta vuotta. Hyöty noista emoista on melko pieni verrattuna työhön jota niiden eteen päivittäin on tehtävä. Mutta mietitään ja katsotaan!

Kanoja meillä on toki pieni parvi. Viiriäisiä on 5 ja koneessa parikymmentä munaa hautumassa. Kaneja teurastettiin eilen ensimmäinen poikue, mutta tuntuu ettei sekään tunnu ihan omalta jutulta. Näitä eläinasioita pohditaan ja punnitaan siis tänä vuonna tarkoin ja mietitään miten edetään.




Tänä vuonna aion panostaa enemmän tilan ilmeeseen, sen mielekkääseen ylläpitoon. Aion pitää eläinmäärän kurissa, panostaa kasvimaahan, hedelmäpuihin ja luonnon antimiin. Aion kehittää elämäntapaamme ja katsoa sitä kokonaisvaltaisemmin. Aion myös nauttia tilanpidosta ja pitää mittakaavan sellaisena, että oleminen ja tekeminen tuo ennenkaikkea iloa ja onnea, ei pelkästään stressiä ja painetta. Tänä vuonna tämä kaikki selkeytyy. Ja yksi tämän vuoden tärkeä tavoite; blogin ylläpito ahkerammin! -ja sitähän tässä juuri tehdäänkin. Tämä bloggaajien yhteispostaussarja ilmestyy joka kuun ensimmäinen maanantai ja niin aikoo nyt tehdä tämäkin blogi! Nähdään siis viimeistään huhtikuun ekana maanantaina! 

Yhteispostauksen toinen osa (jonka siis missasin) käsitteli sitä, kuinka näissä tavoitteissa on tähän mennessä onnistuttu tai niitä on lähdetty toteuttamaan. 
Meidän tapauksessamme ainakin siemeniä on esikylvetty taas tolkuton määrä! 
Kasvimaalle sentään sitten kasveja tulossa.
Muiden osalta vaatii vielä enemmän aikaa (ja kesää! ) että päästään kunnolla niiden kimppuun. 

Tässä vielä linkkivinkkeinä muita yhteispostaukseen lähteneitä omavaraistelublogeja:

http://maa-tuskat.blogspot.fi/2018/02/askeleemme-kohti-omavaraisuutta-2018.html
http://riippumattomammaksi.blogspot.fi/search?updated-max=2018-03-09T13:59:00%2B02:00&max-results=1
http://maatiaiskananen.blogspot.fi/2018/02/askel-askeleelta-kohti-omavaraisuutta.html
http://rakkauttajamaanantimia.blogspot.fi/2018/02/askeleemme-omavaraistelussa-22018.html
http://olipakerranarki.blogspot.fi/2018/02/omavaraisuuden-kehittamissuunnitelma.html
http://farmertobee.blogspot.fi/2018/02/askeleemme-kohti-omavaraisuutta-2018.html
http://kah-villakoira.blogspot.fi/2018/02/omavaraisuutta-vain-haaveissa.html
http://ekokulta.blogspot.fi/2018/02/suunnitelmia-vuodelle-2018.html
https://www.korkeala.fi/askeleemme-kohti-omavaraisuutta-2018/
http://www.harmaatorppa.fi/2018/02/miten-aion-kehittaa-omavaraisuutta-tana.html











4 kommenttia:

  1. Löysin blogisi sattumalta. Mielenkiintoisia pohdintoja ja ihania eläimiä :) Nuo vuohet vaikuttavat hauskoilta ja joskus itsekkin miettinyt, mutta aika ei riitä siihen lypsämiseen.

    VastaaPoista
  2. Hilut peräikkäin näköjään kommentoivat ;) khih!
    Kiva, että hyppäsit kelkkaan mukaan. Ihana päästä seurailemaan sinunkin postauksia aiheesta <3 Ihania elikoita!

    VastaaPoista
  3. Teillä on aivan suloisia eläimiä ja todella komea talli valmistumassa.

    VastaaPoista
  4. Hei, olen toimittaja ja etsin lehtijuttuun ihmistä, joka tuottaisi mahdollisimman ison osan ruoastaan itse. Haastattelisin mielelläni sinua juttuun. Jos haastattelu sopii sinulle, ottaisitko yhteyttä minuun: anna.kauhala at a-lehdet.fi. Aurinkoa päivään!

    VastaaPoista