maanantai 4. tammikuuta 2021

Uusi Vuosi

Se on taas Uusi Vuosi ja uudet kujeet! Kulunut vuosi oli monille haasteellinen, mutta meille täällä syrjäseudulla ei niinkään erilainen. Mutta nyt jos milloin pääsi ruokaomavaraisuus kunniaan, eipä ole tarvinnut juosta kaupoissa järin tiuhaan. 

Osallistun tässä kuussa omavaraisuusbloggaajien yhteispostauksien sarjaan, johon olen joskus aiemminkin muutaman kerran osallistunut, mutta ollut sitten tauolla tämän kroonisen aikapulani takia. Kun on paljon eläimiä, niin aikaa ei oikein muuhun tahdo jäädäkkään, ja kun on vielä lapsiakin niin vapaa-aikaa ei liiemmin ole, edes blogin kirjoitteluun. Mutta nyt on kyllä viimekerrasta ja niin kauan, että oli suorastaan pakko tulla kuulumiset päivittämään. 

Tällä kertaa yhteispostauksen aiheena on vuoden 2021 omavaraisuus suunnitelmat, sekä oma ideologia omavaraisuudesta. Ennen kuin käydään aiheisiin käsiksi, voisin kertoa vielä hiukan meistä, eli tällainen nopea pikku esittely alkuun uusille lukijoille. 

Olemme siis Päijät-Hämäläinen nelihenkinen perhe, johon itseni,- eli emännän lisäksi kuuluu isäntä      ( käy muualla töissä ) sekä kaksi alle kouluikäistä lasta.  Asumme itse suunnitelemassamme sekä rakentamassamme pyöröhirsitalossa, joka valmistui v2014. Ennen talon valmistumista asuimme 7 vuotta,- eli talon rakennusajan samalle tontille tekemässämme, niinikään pyöröhirsisessä pikkumökissä. Meillä on reilun 5ha tontti, pääosin metsää. Pellot 7,9ha olen vuokrannut vanhemmiltani. Pelloilla viljelemme heinää ja kauraa eläinten rehuksi. 

Eläimiä tällä pihalla vipeltää jos jonkinmoista. Meillä on kolme koiraa, kaksi kissaa, hamsteri ja kilpikonna, jakamassa taloa kanssamme. Tallista tai pihamaalta löytyy kaksi miniponia, kaksi aasia, lehmä ja hieho, vuohia ja lampaita, kanoja ja ankkoja. Elämä, sen suunta ja myöskin omavaraisuustavoitteet ovat muuttuneet moneen kertaan vuosien varrella, ja siksi en olekkaan halunnut siivoilla mitään pois tästä iänikuisen vanhasta blogistanikaan, vaan kaikki on saaneet jäädä muistoiksi juuri sellaisina, kuin ne olen aikanani tänne rustaillut. Millaisinkohan ajatuksin tätä tämänkertaistakin sitten luen, kun joskus kymmenen vuoden päästä tänne itsekkin omaan blogiini taas eksyn, muistoja virkistämään! 

 Mutta sitten nykyhetkeen ja yhteispostauksen aiheisiin. Mennyt vuosi oli meidän tähän mennessä "paras ruokavuosi" omavaraisteluharrastelumme aikana. Nyt täyttyivät pakastimet täpötäyteen lihasta, siis oikeasti aivan täyteen! meillä oli syksyllä kaksi hyvänkokoista sikaa ja sonni, joista tehtiin myös arkiruokana niin käytännöllistä sikanautajauhelihaa, ja sitä tuli paljon! kananmunia on ollut ylenmäärin ja maito on tullut kokonaan omasta lehmästä. Vuohien maito on mennyt sellaisenaan kissoille ja viilinä kanoille, joten eläintenkin ruokaomavaraisuus on tavallaan kasvanut, ja saatiinhan tänä vuonna runsas kaurasatokin omasta pellosta,- heinän lisäksi. 

Perunaa, marjoja ja kasviksia on myös saatu jo ihan mukavasti itse kasvatettua, mutta tämä on tulevan vuoden ykköstavoite myöskin, kasvattaa enemmän juureksia. Kellari, se iänikuinen haave, olisi myös toiveissa saada aluille. Tähän asti olen saanut ryövätä hyllytilaa vanhempieni kellarista. Tulevana kesänä haluan saada kasvatettua enemmän perunaa, sipulia, porkkanaa ja lanttua. valkosipulia, yrttejä, kesäkasviksia ja marjojakin olisi myös tarkoitus jatkossa saada omasta pihasta enrmmän. Eläinten hoitoon vaan hukkuu herkästi liikaakin aikaa, eikä jaksamistakaan aina jää kauheasti jäljelle. ja siihen liittyykin toinen vuoden 2021 tavoite. Haluan saada tulevana kesänä koko eläinkarjan laitumille. siis kaikki, vuohetkin. Näin eläinten lanta menee suoraan sinne, minne pitääkin ja eläimet saavat ruokansa pellosta itse nyhtämällä. helpottaa siis hoitoa ihan hurjasti! Viime kesänä vain lehmät laidunsivat peltolaitumella, ja minä se siivosin pihatosta vuohenpahnaa ja ponin palleroita sen minkä kerkesin. Eläinten pito pellolla koko kesän vaatii toki melkoisen suunnitelman, että saadaan väsättyä säänsuojat ja riittävän pitävät aidat. Mutta siitä sitten enemmän, kun projekti on ajankohtaisempi.

tähän väliin otetaan vielä pieni kooste vuoden 2020 eläinystävistä




Lihaa on tullut syötyä liikaa. Tuntuu, että sitä on helppo kasvattaa ja eläinihmisenä kun suuren ilon saa vielä eläinten seurastakin, niin liha,munat ja maito on ollut olennaisia meidän ruokaomavaraisuudessamme. 

Tänä kesänä tehtiin reiluhkosti uutta kasvimaa alaa, joten innolla odotan tulevaa kevättä ja kylvöjä! Into on kova, ja aion panostaa kasvimaan tuottavuuteen täysillä. Lehmä poikii seuraavan kerran touko kesäkuun vaihteessa ja hieho pitäisi myös siementää keväällä. Sitten meille tuli pitkästä aikaa taas muutama uuhi ja lainapässi. tulevat pässikaritsat toki päätyvät sitten aikanaan pääsiäispöytään, mutta villa oli kuitenkin tälläkertaa se tärkein tuote, jonka vuoksi lampaita hankittiin. Josko ne sukkalangat vielä saisi omista lampaista. 


Omavaraisuutta on se kai ollut lasten harrastuksetkin, etenkin näin poikkeusaikoina. Lasten kanssa ollaan paljon oltu tallissa, ratsastettu poneilla ja retkeilty niiden kanssa. Somasti lapset itse solmivat poneille reput valjaisiin kiinni, kun vietiin läheiselle laavulle eväitä ja polttopuita. Tylsää ei ole lapsillakaan ehtinyt olla. Ja nyt vielä, kun vihdoinkin saatiin lunta! 




Meidän omavaraisuuteen lukeutuu myös talon lämmitys. on meillä toki mahdollisuus lämmittää myös sähköllä,- tai ilmavesilämpöpumpulla, mutta mikäli ei ole mitään reissuntynkää tiedossa, niin kotona ollaan lämmittämässä torppaa puilla. Puita tehdään itse omista metsistä, mutta ostettukin on, joskus kiireisempänä aikana. Käyttövesi lämpiää puilla myös. Ulkosaunassa on niinikään myös puukiuas. 


Tällähetkellä meillä ei ole aikomuksena panostaa omavaraisuuteen juuri tämän enempää. Tavoitteeni on pitää tämä touhu mielekkäänä. Niin, että pääsemme kerran kesässä lapsinemme lomalle mökille pohjois-karjalaan, ja että koko homma pysyy harrastuksena, jonka parissa on mukavaa puuhastella. On kuitenkin se valmius, että jos joskus jotain sattuu,- kuten nyt tämä koronakin muistutti, niin hyvin nopeasti olemme tilanteessa, jossa pärjäämme ilman yhteiskunnan palveluita, kauppoja ym.. Ei olisi enää kummoinenkaan puristus, että pärjättäisiin vallan hyvin itsekkin, jos sellaiseen tarvetta tulisi. Ja jos maailman tilanne heilahtelee, ja tulee vaikka pidempiaikaista työttömyyttä, niin ruoasta ei ainakaan ensimmäisenä tule pulaa. Tämä ajatus antaa turvaa ja intoa, jaksaa taas herätä aamulla lypsylle! 







 

mutta hei, tässä kaikki tällä erää ja käyhän vielä kurkkaamassa mitä muut omavaraistelijat ovat kirjoitelleet aiheesta! 


Vyöhyke 1

Laura eli Javis https://lauraelijavis.wordpress.com/2021/01/04/urbaania-omavaraisuutta-taas-alussa/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2021/

Ku ite tekee

Apilankukka http://www.apilankukka.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-1/

Toivolan puutarha https://toivolapuutarha.blogspot.com/2021/01/suuntanaomavaraisuus2021.html

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/01/meidan-omavaraistelua-omavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2021/01/omin-voimin.html

Pienenpieni farmi

Rouva Yrttinen

Vyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-1/

Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2021/01/omavaraisempaa-elamaa-2021-osa-1.html

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/01/vuoden-2021-omavaraisuushaaveet.html

Luontoannelifestyle

Caramellia

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/01/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-1.html

Villakotiranta http://www.villakotiranta.fi/herailya-tulevaan-puutarhavuoteen-omavaraisuus-osa-1-2021/

Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/01/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html

Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=20938

Mikä Itä https://mikaita.fi/2021/01/04/haaveissa-kasvukaus-2021/

Mummon kirja https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/01/omavaraisteluni-ideologia.html

Vyöhyke 4

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Korkeala https://www.korkeala.fi/?p=3438

Puutarhapäiväkirja https://puutarhapaivakirjapuutarhapaivakirja.blogspot.com/2021/01/omavaraistelusuunnitelmaa-vuodelle-2021.html

Vyöhyke 5

Sorakukka

Puutteela https://puutteela.com/?p=609

Vyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/01/04/suunnitelma-2021/

Norja

Kalastaja kuivalla maalla







6 kommenttia:

  1. Tervetuloa takaisin poppooseen! Onpa teillä ollut hieno ja mukava vuosi. Tällaisina haastavina aikoina maanläheinen elämä nousee entistä korkeampaan arvoonsa ja teillä on lapsetkin saaneet nauttia elämästä kaiken tämän keskellä.

    Voi, teillä on aasejakin! Miten ihanaa. Miten ne ovat teille päätyneet? Ihan yleisimpiähän nuo aasit eivät suomalaisilla tiloilla ole.

    Iloista ja hyvää alkanutta vuotta sinne laumallenne :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Aasit päätyivät meille ystävältäni, jo ihan pieninä maitovarsoina emiensä kanssa, emät palautuivat sitten takaisin kun varsat olivat vieroitusiässä. aasit ovat aivan ihania tyyppejä, mutta eivät erityisesti arvosta märkää ja tuulista säätä, joten talven varalle tarvitsevat hyvän suojan, ja myös kesäsateet tykkäävät viettää katon alla. voimakasta laidunta eivät myöskään kestä, joten onhan näiden kanssa omat juttunsa. eivätkä ainakaan meillä ainakaan omavaraisuutta kasvata, tai no, kyllähän niidenkin lannassa kurpitsat kasvaa, heh.

    Oikein ihanaa Uutta Vuotta sinne teillekkin!

    VastaaPoista
  3. Juuri törmäsin Adlibriksessä kahteen rakenna kellari -kirjaan englanniksi ja mietin, että on se jännä että suomeksi on yhäkin vain yksi kirja vuodelta kypärä ja miekka. Tsemppiä aitojenrakentamiseen (sitähän ne kesät aina ovat) ja kellariprojektiin!

    VastaaPoista
  4. Kertakaikkiaan upeat puitteet teillä! Paljon on varmasti työtunteja takana, mutta ihan mielettömän upea lopputulos.

    VastaaPoista
  5. Ihana saada teidät takaisin porukkaan. Teillä elämä näyttää äärimmäisen idylliseltä <3

    VastaaPoista
  6. Ihanan näköistä teillä! Ja mahtavaa että on noinkin paljon tilaa käytettävissä, meillä vaan hehtaari. Ja teidän miniponilla näyttää olevan ihan samannäköinen ahkio kuin meidän leonberginkoiralla :D Eipä taida kokoeroakaan olla paljon...

    VastaaPoista